5 x 3 hyvää ja vielä parempaa asiaa

9.20



Blogin ensimmäisen haasteen mulle heitti Mom is the new black -blogin Mere. Aluksi olin innoissani ja sitten kauhuissani – helpoksi kuvittelemani haaste onkin ihan hirveän hankala tai oikeastaan jopa ihan kamala. Pysähdyin näiden kysymysten äärelle muutaman illan ajaksi, sillä näitä piti ihan tosissaan miettiä. Kurkkaa alta miten hienosti ja huonosti selviydyin tästä haasteesta!

KOLME HYVÄÄ ASIAA PÄIVÄSSÄNI

Herkulliset eväät töissä. Kokkailtiin lauantaina ystäväni Sarin kanssa makoisat hampurilaisateriat. Tehtiin pihvitkin ihan itse, heitettiin sekaan fetamurua ja sipulia sekä maustettiin ihan viimesen päälle hyviksi! Jäljelle jääneistä matskuista kasasin kummallekin ylimääräiset burgerit ja oman nappasin maanantain kunniaksi töihin evääksi. 5/5!

Hain kolmen päivän lipun Ruisrockiin. Kesän parhaimmat festarit tulee ja kerrankin olen valmiina ajoissa. Onnellisuutta voi siis todellakin ostaa, se maksaa 175 euroa ja se näyttää kolmen päivän Ruisrock-lipulta.

Ei ole kiire mihinkään. Hektisen viikonlopun jälkeen paras tapa viettää maanantai-iltaa töiden jälkeen on omia juttujen puuhailu itsekseen. Iltaani kuuluu hieman kokkailua, pyykkäilyä ja bloggailua. Lisäksi vielä Netflixistä jakso tai vaikkapa kaksi leppoisaa Good Wifeä – ja sitten ajoissa nukkumaan. Viikonloppu oli p-a-r-a-s-t-a ja rentouttavinta hetkeen, mutta näin tankataan tankki täyteen.

KOLME HYVÄÄ ASIAA MINUSSA

Huumorintaju. Mulla on niin huono huumorintaju, että kaikessa huonoudessaan se on jo tosi hyvä. Ainakin omasta mielestäni, esimerkiksi työkaverit voivat olla eri mieltä.

Tunneihminen. Ajattelen monia asioita ensin tunteella ja vasta sitten järjellä. Sen avulla pystyn helposti samaistumaan ja sopeutumaan monenlaisiin tilanteisiin ja tunnen empatiaa helposti.

Aina valmis seikkailuun. Mut on tosi helppo ylipuhua mukaan moniin seikkailuihin. Etenkin jos aktiviteetti liittyy luontoon, uusiin kokeiluihin, sporttijuttuihin tai valokuvaamiseen. Tai vaikka ihan johonkin muuhun.

KOLME HYVÄÄ ASIAA ELÄMÄSSÄNI

Läheiset. Mun elämästä löytyy tosi paljon upeita tyyppejä, joihin voin luottaa kuin peruskallioon. Äiti, jonka kanssa soittelen melkein joka päivä. Ystäviä, joiden kanssa voin jakaa mitä hienoimpia kokemuksia ja olla täysin oma itseni ilman pelkoa siitä, että kukaan heistä säikähtäisi sitä tai katoaisi mihinkään. Mulla on aivan ihana serkku, jota voisin melkein siskoksi kutsua. Lisäksi mulla on kummityttö, joka opettaa mulle miten mini-ihmiset ajattelee ja miten niiden kanssa hengataan.

Työ. Mulla on oman alan töitä, joka ei ole missään nimessä ollut itsestäänselvyys. Valmistuin aikanaan tosi hyvillä papereilla, mutta jostain syystä yhtäkkiä havahduin kuitenkin jumittavani Lidlin kassalla. Opiskelin vielä vähän ja lopultakin teen sitä duunia, josta olen haaveillut.

Koti. Asun mahtavassa vuokrayksiössä Turun parhaalla sijainnilla eli Portsassa Kakolan kupeessa. Kodissani viihtyvät minä ja kaverit – useimmiten kaikki haluavat tulla mun luokse kylään kuin toisinpäin ja otan sen kohteliaisuutena. Lisäksi täältä pääsee kävellen tai vähintään pyörällä helposti vaikkapa harrastuksiin, konserttiin tai kaupungille. Hymyä tuottaa puutaloasumisen jälkeen myös tasainen huonelämpö, pitkät lämpimät suihkut, todella iso partsi ja asumisen vaivattomuus.



KOLME HYVÄÄ ASIAA TÄNÄ VUONNA

Aion valmistua. Opiskelen markkinointia oppisopimuksella päivätyön ohella ja kevään aikana pitäisi napata markkinointiassistentin paperit. Kevät on aina muutoksen aikaa ja viime vuonna se oli opintojen aloittaminen ja tänä vuonna päättäminen.

Henkinen hyvinvointi. Tänä vuonna nappasin kopin myös tästä henkisestä puolesta ja pienin askelin lähden tavoittelemaan parempaa oloa sitä kautta. Hyvän olon vuosi oli ehkäpä ensimmäinen steppi ja toisena tulee tunnevyöhyketerapia, josta kerron myöhemmin lisää. Nyt aion elää astetta enemmän itselleni!

Se on vasta alussa. Odotan innolla mitä kaikkea tällä vuodella on tarjota ja parasta aina vuoden vaihtamisessa onkin se pieni, tärkeä taian tunne. Vuosi on pullollaan ihania suunnitelmia, mutta odotan eniten niitä ihania, suunnittelemattomia juttuja, jotka heittävät elämää ihan vähän tai vähän enemmänkin eri suuntiin.

KOLME HYVÄÄ ASIAA BLOGISSANI

Se on olemassa. Jänishousuilin blogini julkaisun kanssa vaikka kuinka kauan. Lopulta uskaltauduin painostuksen alla kaapista ulos ja tässä sitä ollaan – keskeneräisenä, mutta innoissaan.

Se kuuluu Varpublogeihin. Pääsin heti aloittelijana osaksi blogiyhteisöä, ja sen vertaistuesta on ollut ihan hillitön tuki – ainakin henkisesti. Lisäksi on ollut todella hauskaa tutustua muihin bloggaajiin ja olla mukana ideoimassa ja kehittämässä sen toimintaa sekä tapahtumia!

Se muistuttaa joka kerta siitä, että pidän kirjoittamisesta. Unohdan sen aina, vaikka en ikinä sitä kyseenalaistakaan. Joka kerta tuntuu superhyvältä, kun saan tekstin valmiiksi ja ulos. Parastahan tässä on myös se, että saan muistot talteen ja pystyn kehittymään kirjoittamisessa kokoajan.




KOLME BLOGGAAJAA, JOTKA HAASTAN VASTAAMAAN

Sunnuntaimedia on yksi blogisuosikeistani tällä hetkellä. Blogia kynäilevät opiskelu-retki-valokuvauskaverini Reetta ja hänen kaverinsa Annika ja se on pullollaan kaikkea ihanaa ja inspiroivaa. 

Hiekkaleikkejä -blogin Jenni oli koulukaverini opiskellessamme julkaisugraafikoiksi. Koulun loppusuoralla muutimme myös kämppäkavereiksi. Jenni on innostuessaan aina täysillä mukana ja sen ansiosta hän on monipuolisesti taitava lähes missä vain – erityisesti valokuvaamisessa.

Onnen säikeitä -blogin Miia on lapsuudenkaverini Suomusjärveltä ja äärimmäisen näppärä käsistään! Häneltä luonnistuu villasukka jos toinenkin, sämpylät käden käänteessä ja siinä samalla suristelee ompelukoneella – no ihan mitä vain. 

Kuvat Matti Koivula, editti oma.

You Might Also Like

1 kommenttia